Unenaikaiset hengityskatkokset, mitkä lisäävät päiväaikaista väsymystä, sairauksia ja liikenneonnettomuuksia.

Uniapnean tunnistaminen ja hoidon aloitus onnistuu nopeasti Helsingin uniklinikalla. Helsingin uniklinikka on uranuurtaja uniapnean diagnostiikassa ja hoidossa. Markku Partinen on diagnosoinut Suomen ensimmäiset uniapnea tapaukset jo vuonna 1976.

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö. Obstruktiivisessa uniapneassa ylemmät hengitystiet ahtautuvat toistuvasti unen aikana. Hengitysteiden ahtautuminen aiheuttaa hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumista, johtaen veren happipitoisuuden laskuun ja verenpaineen kohoamiseen. Hengityskatkoksia voi esiintyä kymmeniäkin kertoja tunnissa. Hengityshäiriöt aiheuttavat usein lyhyitä katkoksia normaaliin uneen.

Uniapnean yön aikaisia oireita ovat esimerkiksi: Lisääntynyt virtsaamisen tarve, hengityskatkokset, kuorsaus, tukehtumisen tunteet, unettomuus, yöhikoilu, närästys, kuolaaminen ja suun kuivuminen. Päiväaikaisia oireita ovat: väsymys, päänsärky, muistivaikeudet, masennus, yskä, keskittymisvaikeudet ja toimintakyvyn alenemista. Obstruktiivinen uniapnea on yleisin elimellinen syy poikkeavaan päiväväsymykseen.

Hoitamaton uniapnea lisää verenpainetaudin, rytmihäiriöiden, sydäninfarktin, metabolisen oireyhtymän, diabeteksen ja aivoinfarktin riskiä.

Miehistä vähintään 4 % ja naisista 2 % kärsii merkittävästä uniapneasta. Uniapneaan altistaa keskivartalolihavuus (naisilla vyötärön ympärys yli 90 cm ja miehillä yli 100), lisääntynyt leuan alusrasva sekä kuorsaus. Myös ylähengitysteiden rakenteelliset ominaisuudet voivat altistaa uniapnean kehittymiselle.

Uniapnean diagnosointi tapahtuu joko suppealla yöpolygrafialla tai laajalla unipolygrafialla ja molemmat tutkimukset voidaan tehdä myös kotirekisteröintinä.

Ensisijaisena hoitona uniapneaan on painonhallinta, joka on ainoa parantava hoito uniapneaan. Lisäksi uniapneaa hoidetaan ylipainehengityslaitteella eli C-PAP-laitteella. Nykyiset laitteet ovat lähes äänettömiä autoset-laitteita eli niiden vastapaine on automaattisesti säätyvä. Myös maskit ovat kehittyneet, niiden käyttö on mukavaa ja vaivatonta. Usein pärjätään pienemmällä pelkän nenän peittävällä maskilla. Uniapnean hoidossa on vakiintunut hoitojärjestys: CPAP-hoito, laihdutushoito, hammaskiskohoidot ja kirurgiset hoidot. CPAP-hoidon etuna leikkaushoitoon verrattuna on se, että ylipainehoito auttaa koko hengitysmatkalla, kun taas leikkaukset kohdistuvat tiettyyn alueeseen ja ahtaumat voivat tulla muualle leikkauksen jälkeen. Leikkaustulos ei ole aina pysyvä ja leikkaushoito soveltuu vain pienelle osalle potilaita.

Jos sinulla on jo diagnosoitu uniapnea, voit varata ajan CPAP-hoidon aloitukseen apneahoitajalle numerosta puh. 010 2311 485.

Käypähoitosuositus