Unenaikaisia erityishäiriöitä kuten unessa puhumista, unissakävelyä, yöllisiä kauhukohtauksia, hampaiden narskuttelua ja REM-unen aikaisia käyttäytymishäiriöitä.

Hampaiden narskuttelussa (bruksismissa) henkilö narskuttelee hampaitaan kuultavasti tahdosta riippumatta yöllä tai päivällä. Lievänä oireena narskuttelua esiintyy osana normaalia elämää. Hankala-asteisena se voi aiheuttaa kiillevaurioita ja vaatia hoitotoimenpiteitä. Narskuttelu voi myös häiritä petikumppania ja olla vaikeahoitoisen päänsäryn taustalla. On tärkeää muistaa, että mikäli lapsi puree yöllä toistuvasti kieleensä, voi kyseessä olla myös epilepsia. Välillä toistuva narskuttelu voi olla oire unenaikaisesta hengityshäiriöstä.

Unissakävely ja unissa puhuminen ovat lapsilla yleisiä löydöksiä ja ne saattavat aikuisilla aktivoitua jossakin elämän vaiheessa. Lasten unissakävely ei heijasta mitään psykopatologiaa tai sairautta, mutta aikuisilla unissakävely saattaa liittyä psyykkisiin ongelmiin. Taustalla saattaa olla myös muita sairauksia, unihäiriöistä esimerkkinä uniapnea, joka voi laukaista unissakävelyn. Ohimenevinä oireina ne eivät vaadi erillistä hoitoa, vaan unissakävelijä ohjataan vuoteeseen. Mikäli unissakävelyä esiintyy, tällöin ympäristöstä tulee tehdä turvallinen onnettomuusvaaran takia.

Yölliset kauhukohtaukset ovat lapsilla yleisiä ja aikuisilla harvinaisia. Kohtaus alkaa usein 1-2 tunnin jälkeen nukahtamisesta. Kauhukohtauksen aikana lapsi saattaa nousta istumaan, huutaa, itkeä ja olla levoton. Usein suositellaan, ettei lasta herätetä kohtauksen aikana. Lapset saavat kauhukohtauksia etenkin kuume- ja tulehdussairauksien yhteydessä tai rasittavan päivän jälkeen. Kohtaukset ovat pääosin ohimeneviä.

Unihalvauksessa aivot siirtyvät REM-unesta äkillisesti valveeseen, eikä lihaksisto vielä toimi. Normaalisti REM-unen aikana lihasjänteys katoaa ja ihminen on rento. Unihalvaus on tila, jossa herännyt henkilö on tietoinen ympäristöstään, mutta ei pysty liikkumaan. Tällaiseen äkilliseen heräämiseen saattaa liittyä harha-aistimuksia ja tila kestää yleensä muutaman minuutin. Yksittäiset unihalvaukset ovat normaaleja liittyen tiettyihin elämänvaiheisiin, eivätkä vaadi hoitoa.

RBD:ssä (REM Behavior Disorder) eli REM-unenkäyttäytymishäiriössä henkilö toimii näkemänsä unen mukaisesti. Hän voi huitoa, nyrkkeillä ja vahingoittaa itseään tai vieressä nukkuvaa unen aikana. Yleensä REM-unen aikana lihakset ovat täysin rentoutuneet, mutta RBD:ssä lihastonus ei katoa. RBD voi liittyä joihinkin neurologisiin sairauksiin kuten narkolepsiaan ja Parkinsonin tautiin. RBD voi myös esiintyä itsenäisenä sairautena. Oireita tavataan yleisimmin yli 50-vuotiailla miehillä.