Unettomuuden syynä voivat olla esimerkiksi epilepsia, krooniset kivut, muut elimelliset sairaudet tai lääkkeet.

Uni-valverytmin häiriöiden syinä voivat olla esimerkiksi epileptiset kohtaukset, krooniset kiputilat tai somaattiset sairaudet ja lääkkeet. Silloin on syytä selvittää häiriön aiheuttaja ja hoitaa se tarkoituksenmukaisesti.

Sydämen vajaatoiminnassa saattaa esiintyä niin sanottua ortopneaa, jolloin yön aikana ja makuu asennossa esiintyy hengenahdistusta, mikä helpottuu istumaan noustessa ja etukumarassa ollessa.

Keuhkosairauksien yhteydessä voi esiintyäa unenaikaisia heräämiä. Taustasairauden diagnosointi ja hyvä hoito ovat avainasemassa. Esimerkiksi keuhkoahtaumataudissa tupakoinnin lopettaminen ja lääkärin arvion mukaan inhaloitavien lääkkeiden käyttö helpottavat uniongelmia.

Astman pahenemisvaiheissa esiintyy usein yöllisiä heräämisiä, päiväaikaista väsymystä tai astmaoireita jo aikaisin aamulla. Oireina voivat olla hengityksen vinkuminen, yskiminen, hengenahdistus tai puristavatunne. Tällöin pitää miettiä astmalääkityksen tehostamista.

Kipupotilaista 40-80% kärsii unettomuudesta. Yleisin yöunta häiritsevä kiputila on selkäkipu. Silloin pitää kiinnittää erityisesti huomiota patjan ja tyynyn sopivuuteen. Mikäli selkäkivun yhteydessä ei esiinny hälyttäviä oireita (infektio-oireita, lihasheikkoutta, välilihan tunnottomuutta, sietämätöntä kipua, merkittävää tuntopuutosta), selkäkipu poistuu usein itsekseen. On syytä käydä lääkärissä, jos selkäkipuun liittyy hälyttäviä oireita tai kipu pitkittyy yli kuuden viikon. Fysioterapia on poikkeuksetta hyödyllinen hoitomuoto selkäkipujen hoidossa.

Refluksitaudissa esiintyy närästystä ja/tai mahansisällön ylösnousua eli regurgitaatiota. Yöllä makuu asennossa refluksi tauti voi häiritä yöunta, koska mahan hapan sisältö nousee helpommin ruokatorveen ja voi aiheuttaa ruokatorven ärsytystä, närästystä rintalastan takana ja hapanta tuntemusta suussa tai happamia röyhtäyksiä. Tällöin on syytä välttää liian myöhäistä syömistä. Kannattaa kokeilla myös sängyn päädyn nostoa esimerkiksi laittamalla muutama kirja pääpuolen sängynjalkojen alle. Jos potilas on alle 50-vuotias eikä hänellä ole hälyttäviä oireita (nielemisvaikeus tai –kipu, oksentelu, laihtuminen, anemia, vaikeat tavanomaiselle hoidolle vastaamattomat oireet), tällöin ei tarvita jatkotutkimuksia. Hoidoksi suositellaan happosalpaajia eli niin sanottuja PPI-lääkkeitä.

Alkoholin ajatellaan usein helpottavan unensaantia. Vaikutus unenlaatuun on kuitenkin päinvastainen. Noin puolella alkoholista riippuvaisista esiintyy unettomuutta/uniongelmia, jotka voivat jatkua kuukausia tai jopa vuosia alkoholin käytön päätyttyä. Alkoholi heikentää unen laatua ja sitä kautta aiheuttaa väsymystä. Alkoholin käytön vähentämisen on havaittu parantavan unen laatua, olet energisempi, muistisi paranee ja alkoholin käytöstä aiheutuvat riskit pienenevät (kohonnut verenpaine, maksavauriot, aivovauriot, syöpä, loukkaantumiset).

Osalla lääkkeistä voi olla alkoholin tavoin päinvastainen vaikutus uneen. Unilääkkeinäkin käytetyt bentsodiatsepiinit ja niin sanotut Z-lääkkeet aiheuttavat usein syvän unen vähenemistä ja sitä kautta uni ei ole enää niin virkistävää. Käytön vähentämisestä voi seurata vierotusoireita ja rebound-oireita, eli hoidettavan sairauden pahenemista. Samalla unen aikainen ”aivojen puhdistuminen” kuona-aineista vähenee. Kipulääkkeinä käytetyillä opiaateilla esiintyy euforisen vaikutuksen kautta unettomuutta.

Unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä luettelossa

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt. Masennuksessa esiintyy usein yöllisiä ja aamuöistä heräämistä. Osissa ahdistuneisuushäiriöistä ja ahdistuksen aikana henkilön on vaikeampi nukahtaa ja uni on katkonaisempaa.

Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi voi aiheuttaa oireena unettomuutta.