Dysautonomialla tarkoitetaan autonomisen, eli tahdosta riippumattoman, hermoston häiriöistä johtuvaa sairautta. Yleisimpiä esimerkkejä ovat migreeni ja ortostaattinen hypotensio.

Dysautonimiksi häiriöiksi oletettuja tai luokiteltuja sairauksia ovat esimerkiksi: CRPS eli monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, fibromyalgia, ärtynyt rakko, vasovagaalinen kollapsitaipumus, Raynaudin oireyhtymä, ärtyneen suolen oireyhtymä ja myös migreeni. 

Yhteistä näille sairauksille tai oireyhtymille on tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan poikkeavuus. Autonomisen hermoston toimintaa voidaan arvioida usein eri menetelmin. Yleisimmin käytössä ovat verenkiertoa ja verenpainetta säätelevien järjestelmien tutkiminen.

Ortostaattinen intoleranssi, voi ilmetä ortostaattisena hypotensiona, eli pystyasennossa esiintyvänä verenpaineen laskuna. Tällöin ylösnousun yhteydessä kehon tavalliset verenpaineen säätelymekanismit eivät toimi kunnolla ja ylösnousun seurauksena on verenpaineen lasku. Pahimmassa tapauksessa ylösnousu päättyy pyörtymiseen. Toisaalta joskus tälläistä havaitaan myös normaalina löydöksenä esimerkiksi aamuisin, äkisti sängystä ylösnoustaessa. Joskus havaitaan myös niin kutsuttua POTS:ia, eli pystyasennossa havaittavaa tiheälyöntisyyttä. Niin POTS:iin kuin ortostaattiseen hypotensioonn saattaa liittyä huomattavia arkielämässä näkyviä ongelmia.

Ortostaattisen intoleranssin hoidossa riittävä juominen, nestetasapainosta ja oikea ravitsemuksesta huolehtiminen ovat avainasemassa. Myös elintapahoidolla ja liikunnalla saadaan hyviä tuloksia. Joskus muu käytössä oleva lääkitys saattaa pahentaa tilannetta. Taustalta tulee tietenkin aina poissulkea muut vastaavia oireita aiheuttavat sairaudet. Haastavissa tapauksissa voidaan käyttää lääkehoitoa autonomisen hermoston häiriöiden oireiden lievittämiseksi. Hoidossa huomioidaan aina kokonaisuus ja usein taustalla onkin useita eri aiheuttajia.

POTS eli posturaalinen ortostaattinen takykardia diagnosoidaan kallistuskokeella tai aktiivisella seisontakokeella. Lisäksi diagnostiikan apuna käytetään usein jatkuvia syke sykkeeltä verenpainemittauksia, jossa voidaan nähdä jatkuvasti koholla olevan sympaattisen hermoston tonus. Hoidossa taataan runsas veden juominen ja riittävä suolan saaminen. Kompressoivat sukat voivat vähentää veren pakkautumista laskimoihin. Tarvittaessa kokeillaan lääkehoitoa.