Väsymys

Jokainen kokee itsensä etenkin iltapäivisin ainakin jonkin verran väsyneeksi. Mitä tukevampi lounas ja mitä enemmän nopeasti imeytyviä vähäkuituisia hiilihydraatteja lounalla syödään, sitä voimakkaampaa iltapäiväväsymys on. Vireystilamme voi myös vaihdella päivästä toiseen. Illalla väsymys alkaa lisääntyä valon vähentyessä. Iltaunisilla aikuisilla väsymys voi alkaa jo kello 19-20 aikaan ja iltavirkuilla vasta kello 22-23 jälkeen. Jos päiväväsymys jatkuu selvästi voimakkaampana kuin läheisillä, ystävillä ja työtovereilla, tulisi sen syy selvittää. Ehdottomasti yleisin päiväaikaisen väsymyksen ja uneliaisuuden syy on liian vähäinen yöuni useimpina öinä viikossa. Se puolestaan voi johtua:
  • tilapäisestä unettomuudesta reaktiona elämän kuormitukseen
  • unettomuushäiriöstä (kroonistunut unettomuus)
  • hoitamattomasta uniapneasta
  • jostakin muusta elimellisestä unihäiriöistä tai univalverytmin häiriöstä.
Pitkäaikainen väsymys voi johtua myös:
  • elimellisestä sairaudesta kuten raudanpuuteanemiasta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta, diabeteksesta tai jostakin muusta kroonisesta sairaudesta, kuten krooniset tulehdussairaudet ja monet neurologiset ja psykiatriset sairaudet.
  • virusinfektion tai mahdollisen trauman jälkeisestä kroonisesta väsymyksestä. Tällöin on tärkeätä selvittää, onko kyseessä toipumisvaiheeseen liittyvä normaalia voimakkaampi väsymys ja huono rasituksen sietokyky vai kenties ME/CFS (krooninen väsymysoireyhtymä).
Jatkuva väsymys voi johtua myös lääkkeiden käytöstä tai lääkkeiden haitallisista yhteisvaikutuksista. Liian runsas alkohoin käyttö illalla keventää yöunta ja heikentää sen elvyttävää vaikutusta, mikä voi lisätä seuraavan päivän väsymystä. Pidempään jatkuneen väsymyksen syy pitää selvittää lääkärin vastaanotolla ja tarkoituksenmukaisilla tutkimuksilla.