Uniapnea

Uniapnea ja sen oireet

Unenaikaiset hengityskatkokset, jotka lisäävät päiväaikaista väsymystä, sairauksia ja liikenneonnettomuuksia.

Uniapnean tunnistaminen ja hoidon aloitus onnistuu nopeasti Helsingin uniklinikalla. Helsingin uniklinikka on uranuurtaja uniapnean diagnostiikassa ja hoidossa. Markku Partinen on diagnosoinut Suomen ensimmäiset uniapneatapaukset jo vuonna 1976.

Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö. Obstruktiivisessa uniapneassa ylemmät hengitystiet ahtautuvat toistuvasti unen aikana. Hengitysteiden ahtautuminen aiheuttaa hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumista, joka johtaa veren happipitoisuuden laskuun ja verenpaineen kohoamiseen. Hengityskatkoksia voi esiintyä kymmeniäkin kertoja tunnissa. Hengityshäiriöt aiheuttavat usein lyhyitä katkoksia normaaliin uneen.

Uniapnean yönaikaisia oireita ovat esimerkiksi lisääntynyt virtsaamisen tarve, hengityskatkokset, kuorsaus, tukehtumisen tunteet, unettomuus, yöhikoilu, närästys, kuolaaminen ja suun kuivuminen. Päiväaikaisia oireita ovat väsymys, päänsärky, muistivaikeudet, masennus, yskä, keskittymisvaikeudet ja toimintakyvyn aleneminen. Obstruktiivinen uniapnea on yleisin elimellinen syy poikkeavaan päiväaikaiseen väsymykseen.

Hoitamaton uniapnea lisää verenpainetaudin, rytmihäiriöiden, sydäninfarktin, metabolisen oireyhtymän, diabeteksen ja aivoinfarktin riskiä. Uniapnea on myös yksi mahdollinen syy pitkäkestoisen masennuksen taustalla.

Keski-ikäisistä miehistä 17 % kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta uniapneasta. Vastaavasti 9% keski-ikäisistä naisista sairastaa uniapneaa.

Uniapneaan altistaa keskivartalolihavuus (naisilla vyötärön ympärys yli 90 cm ja miehillä yli 100cm), lisääntynyt leuanalusrasva sekä kuorsaus. Myös ylähengitysteiden rakenteelliset ominaisuudet voivat altistaa uniapnean kehittymiselle.

Uniapnean toteaminen

Uniapnean todennäköisyys voidaan helposti seuloa oirekyselyllä. Uniapnean diagnoosi varmistetaan joko suppealla yöpolygrafialla tai laajalla unipolygrafialla. Molemmat tutkimukset voidaan tehdä kotirekisteröintinä.

Ensisijaisena hoitona ylipainosta johtuvaan uniapneaan on painonhallinta, joka on ainoa parantava hoito. Lisäksi uniapneaa hoidetaan ylipainehengityslaitteella eli C-PAP-laitteella. Nykyiset laitteet ovat lähes äänettömiä autoset-laitteita eli niiden vastapaine on automaattisesti säätyvä. Myös maskit ovat kehittyneet: niiden käyttö on mukavaa ja vaivatonta. Usein pärjätään pienemmällä pelkän nenän peittävällä maskilla. Uniapnean hoidossa on vakiintunut hoitojärjestys: CPAP-hoito, laihdutushoito, hammaskiskohoidot ja kirurgiset hoidot. CPAP-hoidon etuna leikkaushoitoon verrattuna on se, että ylipainehoito auttaa koko hengitysmatkalla, kun taas leikkaukset kohdistuvat tiettyyn alueeseen ja ahtaumat voivat tulla muualle leikkauksen jälkeen. Leikkaustulos ei ole aina pysyvä ja leikkaushoito soveltuu vain pienelle osalle potilaita.

Jos sinulla on jo diagnosoitu uniapnea, voit varata ajan CPAP-hoidon aloitukseen apneahoitajalle numerosta 046-9212544.

Käypähoitosuositus