Muut uneen liittyvät häiriöt

Unettomuuden syynä voivat olla esimerkiksi uni-valverytmin häiriöt, epilepsia, krooniset kivut, muut elimelliset sairaudet tai lääkkeet.

Uni-valverytmin häiriöiden syinä voivat olla esimerkiksi päiväaikainen käyttäytyminen, krooniset kiputilat tai somaattiset sairaudet ja lääkkeet. Yleisimpänä syynä on kuitenkin synnynnäinen uni-valverytmin häiriö. Rytmi voi olla viivästynyt, jolloin esiintyy nukahtamisvaikeuksia ja aikaisin herääminen on vaikeaa. Pienellä osalla unirytmi on liian aikainen, jolloin aamuyön heräämiset ja sosiaalista elämää haittaava väsymys iltaisin ovat häiritseviä tekijöitä. Poikkeavan uni-valverytmin syyt selvitetään ja univalverytmiä arvioidaan lisätutkimuksin. Pääsääntöisesti tehdään aktigrafia-tutkimus ja unipäiväkirja, joilla mitataan vuorokausiaktiviteetin vaihtelua. Ks. uni-valverytmin häiriöt.

Sydämen vajaatoiminnassa saattaa esiintyä niin sanottua ortopneaa, jolloin yön aikana ja makuuasennossa esiintyy hengenahdistusta, joka helpottuu istumaan noustessa ja etukumarassa ollessa.

Keuhkosairauksien yhteydessä voi esiintyä unenaikaisia heräämisiä. Taustasairauden diagnosointi ja hyvä hoito ovat avainasemassa. Esimerkiksi keuhkoahtaumataudissa tupakoinnin lopettaminen ja lääkärin arvion mukaan inhaloitavien lääkkeiden käyttö helpottavat uniongelmia.

Astman pahenemisvaiheissa esiintyy usein yöllisiä heräämisiä, päiväaikaista väsymystä tai astmaoireita jo aikaisin aamulla. Oireina voivat olla hengityksen vinkuminen, yskiminen, hengenahdistus tai puristava tunne. Tällöin pitää miettiä astmalääkityksen tehostamista.

Kipupotilaista 40-80% kärsii unettomuudesta. Yleisin yöunta häiritsevä kiputila on selkäkipu. Silloin pitää kiinnittää erityisesti huomiota patjan ja tyynyn sopivuuteen. Mikäli selkäkivun yhteydessä ei esiinny hälyttäviä oireita (infektio-oireita, lihasheikkoutta, välilihan tunnottomuutta, sietämätöntä kipua, merkittävää tuntopuutosta), selkäkipu poistuu usein itsekseen. Lääkärissä on syytä käydä jos selkäkipuun liittyy hälyttäviä oireita tai kipu pitkittyy yli kuuden viikon. Fysioterapia on poikkeuksetta hyödyllinen hoitomuoto selkäkipujen hoidossa.

Refluksitaudissa esiintyy närästystä ja/tai mahansisällön ylösnousua eli regurgitaatiota. Yöllä makuuasennossa refluksitauti voi häiritä yöunta, koska mahan hapan sisältö nousee helpommin ruokatorveen. Se puolestaan aiheuttaa ruokatorven ärsytystä, närästystä rintalastan takana ja hapanta tuntemusta suussa tai happamia röyhtäyksiä. Tällöin on syytä välttää liian myöhäistä syömistä. Kannattaa kokeilla myös sängyn päädyn nostoa esimerkiksi laittamalla muutama kirja pääpuolen sängynjalkojen alle. Jos on alle 50-vuotias eikä ole hälyttäviä oireita (nielemisvaikeus tai –kipu, oksentelu, laihtuminen, anemia, vaikeat tavanomaiselle hoidolle vastaamattomat oireet), ei jatkotutkimuksia tarvita. Hoidoksi suositellaan happosalpaajia eli niin sanottuja PPI-lääkkeitä.

Alkoholin ajatellaan usein helpottavan unensaantia, mutta tosiasiassa se heikentää unenlaatua. Noin puolella alkoholiriippuvaisista esiintyy unettomuutta tai uniongelmia, jotka voivat jatkua kuukausia tai jopa vuosia alkoholin käytön päätyttyä. Alkoholin käytön vähentämisen on havaittu parantavan unen laatua. Energisyys lisääntyy, muisti paranee ja alkoholin käytön riskit (kohonnut verenpaine, maksavauriot, aivovauriot, syöpä, loukkaantumiset) pienenevät. 

Myös jotkin lääkeaineet huonontavat unenlaatua. Unilääkkeinäkin käytetyt bentsodiatsepiinit ja niin sanotut Z-lääkkeet aiheuttavat usein syvän unen vähenemistä ja sitä kautta uni ei ole enää niin virkistävää. Käytön vähentämisestä voi seurata vierotusoireita ja rebound-oireita eli hoidettavan sairauden pahenemista. Samalla unenaikainen ”aivojen puhdistuminen” kuona-aineista vähenee. Kipulääkkeinä käytetyillä opiaateilla esiintyy euforisen vaikutuksen kautta unettomuutta.

Unettomuutta aiheuttavia lääkkeitä luettelossa

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt

Masennuksessa esiintyy usein yöllisiä ja aamuöisiä heräämistä. Masennusta voi seuloa erilaisin testein ja kyselyin. Osissa ahdistuneisuushäiriöistä ja ahdistuksen aikana henkilön on vaikeampi nukahtaa ja uni on katkonaisempaa. Täten mielialan selvittäminen on tärkeä osa unettomuuden hoitoa.

Kilpirauhasen liikatoiminta eli hypertyreoosi voi aiheuttaa oireena unettomuutta, jolloin unettomuuteen liittyy myös muita kilpirauhasen liikatoiminnan oireita, kuten liiallista hikoilua, painonlaskua, tärinää/vapinaa ja sydämentykytystä.