Etenevillä muistisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, jotka heikentävät muistia ja tiedonkäsittelyä ja johtavat edetessään dementiatasoiseen häiriöön. Dementialla tarkoitetaan oireyhtymää, jossa muistihäiriö on edennyt, tiedonkäsittely ja päättelytoiminnot ovat heikentyneet niin, että oireet rajoittavat potilaan itsenäistä ja sosiaalista selviytymistä ja toimintakykyä.

Etenevillä muistisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, jotka heikentävät muistia ja tiedonkäsittelyä ja johtavat edetessään dementiatasoiseen häiriöön. Dementialla tarkoitetaan oireyhtymää, jossa muistihäiriö on edennyt, tiedonkäsittely ja päättelytoiminnot ovat heikentyneet niin, että oireet rajoittavat potilaan itsenäistä ja sosiaalista selviytymistä ja toimintakykyä.

Muistisairauksista yleisimmät ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairaudet, Lewyn-kappaletauti, Parkinsonin taudin muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat. Uusia dementia asteisia muistisairaustapauksia ilmaantuu Suomessa jopa 13 000.

Etenevää muistisairautta sairastavilla on kognitiivisten häiriöiden lisäksi usein käytösoireita, kuten masennusta, apatiaa, ahdistuneisuutta ja uni-valverytmin häiriöitä. Käytösoireet usein heikentävät potilaan toimintakykyä, lisäävät tapaturmariskiä ja vaikuttavat myös hoitavan omaisen jaksamiseen.

Muistisairaudessa esiintyy usein uni-valverytmin häiriöitä. Ne ilmenevät vuorokausirytmin epäsäännöllisyytenä. Päivällä nukuttu aika lyhentää yöunta ja huonontaa sen laatua. Virkistämätön yöuni puolestaan aiheuttaa päiväaikaista väsymystä ja laskee toimintakykyä. Mahdolliset käytetyt unilääkkeet heikentävät yöunen laatua. Säännöllisellä rytmillä, päiväaikaisen aktiivisuuden lisäämisellä ja perinteisten nukahtamisvalmisteiden purkamisella parannetaan yöunen laatua ja päiväaikaista vireyttä. Muistisairauden oikea lääkehoito, hyvä ravitsemus, ”aivojen käyttö”, liikunta ja mahdolliset ravintolisät voivat osaltaan hidastaa muistisairauden etenemistä.